Toukolan historia

 

Lepsämän entinen Nuorisoseuran talo Toukola sijaitsee vanhojen kyläkeskusten ali- ja ylikylän välillä varsin keskeisellä paikalla.
Tällä kohtaa tiellä on vielä 1920-luvulla käyty kylätappeluita naapurikyläläisten kanssa,
menettipä eräs kyläläinen nuorimies henkensäkin juuri tällä kohtaa. Aseina olivat usein aidanseipäät, mutta ”puukolla ei saanut pistää”
kuten Aleksis Kivi sanoi. Itse nuorisoseura-aate oli syntynytkin torjumaan kylätappeluita ja juoppoutta ja edistämään henkistä sivistystä ja
ruumiillista kuntoa nuorison keskuudessa. Seuran ensimmäinen puheenjohtaja Tepon isäntä Väinö Vilkman oli paitsi nuorisoseura-aatteen
kannattaja myös energinen suomalaisuusmies. Hän kierteli niin omaa kylää kuin naapurikyliäkin värväämässä halukkaita ruotsinkielisen
sukunimen omaavia muuttamaan nimensä suomenkieliseksi. Näin tapahtuikin melko suuressa mitassa vuonna 1935. 

Kun tämä oma seurantalo valmistui, tehtiin tänne kuitenkin varmuudeksi putka, jolla oli sitten joskus käyttöäkin. Kerrankin eräs 3-miehinen
kylän seurue saapui iltamiin juhlatuulella, ja illan mittaan kaksi herroista vietiin putkaan. Illan edetessä nämä kaksi ihmettelivät putkassa, että
milloin se kolmas mies tuodaan. Tiedä sitten, selvisikö kolmas mies ilman putkakomennusta ? 

Seurantalon piirustukset teki rakennusmestari Matti Piipari, joka Lepsämän komennuksensa myötä avioitui Tekla Hyvämäen kanssa. Talon rakennusurakkaa johti rakennusmestari Kalle Reima, jonka sukujuuret ovat niinikään kylässä, Hernemäessä, ja tietenkin rakennusmiehet olivat oman kylän miehiä. Rakennuspiirustukset ovat näkyvillä talon länsiseinällä, mutta jostain syystä, ehkä käytettävän materiaalin määrän ja laadun takia piirustuksia ei noudatettu aivan tarkasti. Kerrotaan, että Suomiehen Jätinlinna on tehty samoilla piirustuksilla, mutta varmasti Suomiehen rakentajatkin ovat tulkinneet piirustuksia hieman väljästi, koska nämä talot eivät ainakaan ulkoapäin muistuta toisiaan. Seurantalon avajaiset pidettiin syksyllä 1938.

Suomalaisen elokuvan loistokauden historiaan seurantalo liittyy siten, että Suomen Filmiteollisuus vuokrasi koko talon sodan aikana käyttöönsä kuvausvälinevarastoksi ja ruokalaksi. Vaatenaulakoissa oli erääseen aikaan henkilökohtaiset paikat eri näyttelijöiden vaateparrelle, oli mm. Tapio Rautavaaran, Lasse Pöystin ja Siiri Angerkosken naulakot; mikä olisikaan hienompaa kuin että sinne nytkin merkittäisiin muutama naulakko entisten näyttelijäsuuruuksien kunniaksi. Itse asiassa tämä vuokraus pelasti seuran talouden, koska sodan aikana talo oli vajonnut varsin huonoon kuntoon. 

 Näyttelijä Uuno Montosesta on säilynyt seuraavanlainen tarina: Filmiryhmä saapui iltahämärissä kapineineen seurantalolle, josta näyttelijät sitten vietiin yöpymään eri taloihin. Montonen vietiin autolla luultavasti Huunalle, mutta hän ei pannut tarkkaan mieleensä miten Huunalle tultiin ja kun aamulla piti sitten kävellen mennä kohtauspaikkaan seurantalolle, Montonen lähtikin väärään suuntaan ja huomasi virheensä vasta Yli-Labbartin ja Saksan välistä edettyään Perttulaan päin ja nähdessään kylän loppuvan. Montonen säntäsi takaisinpäin ja saapui hiestä märkänä talolle todeten, että nyt hän nimeää kyllä tämän Lepsämän kylän Eksymän kyläksi. 

Taloon on tehty kunnossapito- ja laajennusremontteja useaan otteeseen. 1982-83 rakennettiin saniteettitilat, 1987-88 tehtiin laajennusosa, jossa Lepsämän posti toimi pari vuotta ennen kuin se suljettiin. Myös kylän puhelinkeskus on sijainnut aikoinaan seurantalolla. Talon asunto-osa on tarjonnut monelle kyläläiselle oman kodin. Alkuaan tosin vain hellahuoneen, mutta laajennuksen jälkeen jo hieman tilavamman kodin.  

Nuorisoseura on aina seurannut aikaansa, alkuaikoina pidettiin ohjelmallisia iltamia ja painiharrastuksen ollessa huipussaan, tehtiin harrastajia varten sauna, ja kun disco tuli muotiin pidettiin discoiltoja nuorille. Syntymäpäivät, pikkujoulut, häät ja kylätapahtumat ovat kansoittaneet Toukolan vuosien mittaan. 

Nyttemmin talo on siirtynyt Lepsämän kyläyhdistyksen haltuun, nimenään Kylätalo Toukola, ja kun kylässä ei näytä olevan estettä väkiluvun kasvulle Nurmijärvi-ilmiön vallitessa, ei voi kuin uskoa talon valoisaan tulevaisuuteen. 

Teksti Pentti Lahdenvuo

Kuva Kimmo Mäkiranta