Lepsämä
Lepsämä on yli 2000 asukkaan ja 700 kodin muodostama kylä Nurmijärvellä. Kylän asutuksen historia ulottuu sekä esihistoriaan että keskiajalle. Nykyisin seutu on pääkaupunkiseudun kaupunkiasutuksen ja maaseudun taitekohdassa. Helsinkiin on matkaa noin 30 km.
Asutus on lapsiperhevaltaista ja alueella on hyvä koulu ja päiväkoti. Muut yksityiset ja kunnalliset palvelut löytyvät läheisestä Klaukkalasta ja Nurmijärven Kirkonkylästä.
Tervetuloa Lepsämään!
Kuva Kimmo Mäkiranta
Uutiset
Lepsämän Partion joulumyyjäiset lauantaina 12.12
klo 11-14, Kuusirinteen kerhotalo os. Herontie 1,
Lepsämä.
Tervetuloa!
Lepsämän Partio
www.lepsamanpartio.fi
Upea Lepsämän luonto 2016 -kalenteri ilmestyi syyskuussa ja kalentereita on nyt myynnissä myös Saviklaneetin Kukkulagallerian (Kalliopolku 1) joulumyyjäisissä sunnuntaina 6.12.2015 klo 11-15 sekä Liisa Moijasen (Riuskantie 17) joulumyyjäisissä lauantaina 12.12. klo 11-15.
Kaikki kalenterin kuvat ovat Kimmo Mäkirannan kuvaamia luontokuvia Lepsämän kylän alueelta ja kuvista tulee upeasti esille kylämme monimuotoinen luonto. Seinäkalenterin koko on A4 ja uudistuksena viime vuoteen on luontokalenteriin lisätty nyt myös nimipäivät. Voit myös tilata kalenterin ennakkoon, kalentereita on rajattu määrä ja voit noutaa kalenterit sitten helposti samalla kun poikkeat Lepsämän joulumyyjäisissä :)
Lepsämän luonto 2016 -kalenterin voit tilata
hintaan 20€/kpl.
Yhteystiedot:
Kimmo Mäkiranta
kimmo.makiranta(at) kotikone.fi tai
puh 050 512 3359/Kimmo.
Matti Kassilan ohjaama Niskavuori (1984) on esitysvuorossa Lepsämän elokuvatunnistuksissa maanantaina 30.11.2015 klo 18.30 Lepsämän nuorisoseurantalo Toukolassa. Tilaisuus alkaa kahvituokiolla klo 18.00.
Matti Kassila ohjasi vuonna 1984 Niskavuori-filmatisoinnin, johon hän teki myös käsikirjoituksen. Elokuva perustuu Hella Wuolijoen näytelmäsarjaan, jossa seurataan hämäläisen mahtitalon elämää 1930-luvulla. Talon elämää värittävät nuoren isännän rakastuminen kylään tulleeseen nuoreen opettajattareen ja vanhan emännän yritys pitää kiinni talon maineesta. Nuoren isännän muutto uuden rakkautensa kanssa Helsinkiin kuvastaa varmasti odotettavissa olevaa yhteiskunnallista murrosta agraaritaloudesta teolliseksi kaupunkiyhteisöksi. Ehkä elokuvassa on myös nähtävissä tuleva yhteiskunnallinen muutos maalaisyhteisössä; enää ei ollut pakko hakea puoliso samasta maata omistavasta luokasta kuin menneisyydessä.
Matti Kassila oli ohjatessaan Niskavuorta vuonna 1984 jo varsin pitkän linjan elokuvamies. Hän oli tehnyt ensimmäisen ohjaajatyönsä jo vuonna 1949. Täyttäessään 60 vuotta elokuvan ilmestymisvuonna Niskavuori oli hänelle jo 30. ohjaajantyö elämänsä aikana. Ensiesiintymisensä elokuvan pääosassa suoritti nuori 3. vuosikurssin teatterikoululainen Satu Silvo. Elokuva sai aikanaan luonnollisesti paljon huomiota, ja parhaan naispääosan Jussi-palkinto 1985 meni vanhaa emäntää esittäneelle Rauni Luomalle ja parhaan naissivuosan Jussin sai Maija-Liisa Márton, joka esitti nuoren isännän ensimmäistä puolisoa.
Elokuvan maaseutukohtauksia on kuvattu ainakin Lepsämässä Selintien varrella, jossa maantie oli suljettu kuvauksia varten melkein puoli päivää. Metsä-Mähkän tiellä kuvattiin kohtausta lumimyrskyssä, joka aikaansaatiin pöllyttämällä pakkaslunta helikopterin avulla. Ali-Labbartin lehmien sorkkien kopse tuli myös äänitettyä.
Elokuvien avustajien ja kuvauspaikkojen tunnistuksissa on saavuttu jo loppusuoralle Lepsämän kohdalla. Niskavuori-elokuvan jälkeen on jäljellä vain ”Mä oksalla ylimmällä” (1954) ja ”Kielletty hedelmä” (2009). Näissä kummassakin on melko paljon kohtauksia, jotka on kuvattu Lepsämän seudulla. Ongelma Jack Witikan ohjaaman ”Mä oksalla ylimmällä”-elokuvan suhteen on se, että sitä ei ole löytynyt DVD-kopiona eikä edes VHS-versiona, joten sen esittämistä joutuu odottamaan tulevaisuuteen.
Teksti: Pentti Lahdenvuo
Suomisen perhe-elokuvat ovat eräänlaisia edelläkävijöitä nykyään niin suosituissa perhedraamasarjoissa. Niitä tehtiin kaikkiaan kuusi kappaletta vuosina 1941-1959. Lepsämän seudulla on kuvattu sarjan toista ja kolmatta elokuvaa: Suomisen Ollin tempaus (1942) ja Suomisen taiteilijat (1943). Elokuvien tapahtumat sijoittuvat 1940-luvulle välirauhan ja jatkosodan aikoihin. Säännöstelykupongit, häkäpöntöt ja kahvinpuute tulevat esille jokapäiväisessä elämässä.
Elokuvissa kohtaavat virkamies-, työläis- ja maalaisperheet toisensa tasoittaen näin eri yhteiskuntaluokkien välisiä eroja. Isänmaallisuuttakin korostetaan, onhan perheen sukunimeksi valittu juuri Suominen. Samoin yhteishengen kohottamiseksi järjestetään tapahtumia; mm. Lepsämän koulu markkeeraa raivausleirin tukikohtaa. Sotalesken menettämän lehmän korvaamiseksi järjestetään keräys ja huutokauppa.
Suomisen perhe oli aikoinaan hyvin suosittu sarja, jonka tarina alkoi aluksi kuunnelmana radiossa. Elokuvavaihe nosti kuuluisuuteen kaksi tulevaa näyttelijähahmoa: Lasse Pöystin ja Maire Suvannon. Lasse roolissaan Suomisen Ollina on omimmillaan nuorena innokkaana pojankloppina, eikä Maire Suvanto Pipsan roolissa jää varmaan yhtään hänen varjoonsa. Nämä elokuvat ovatkin kaiketi ensimmäisiä suomalaisen elokuvataiteen luomuksia, joissa pääosissa ovat nuoret näyttelijät. Ollin ja Pipsan oivallukset ja pienet kujeetkin kuvaavat hyvin tuon ajan nuorten elämää sota-ajan melskeissä.
Lasse Pöysti teki näyttelijäntöitä vielä 85-vuotiaana, mutta viettää nyt eläkepäiviään vuoroin Helsingissä ja Pariisissa. Hänet muistetaan monista rooleistaan estradilla, mutta varmaan se tunnetuin monelle on Suomisen Olli. Maire Suvanto yhdistettiin samalla lailla Suomisen Pipsaan. Jos Lasse oli roolissaan kekseliäs niin Mairea voi sanoa jopa hieman ylitouhukkaaksi Pipsan osassa. Suomisen perhe-elokuvat ovat ajankohtaisia nyt juuri siitä syystä, että Maire Suvanto poistui juuri noin kuukausi sitten keskuudestamme.
Lepsämän perinne- ja kyläyhdistys järjestää nuorisoseurantalo Toukolassa kuvauspaikkojen ja avustajien tunnistustilaisuuksia seuraavasti, tilaisuuden aluksi kahvittelua klo 18.00:
* Suomisen Ollin tempaus (1942)
maanantaina 2.11. klo 18.30
* Suomisen taiteilijat (1943)
maanantaina 16.11. klo 18.30
Teksti: Pentti Lahdenvuo

Toukolassa on maanantaina 19.10 klo 18.30 esitysvuorossa Orvo Saarikiven ohjaama elokuva Rantasuon raatajat vuodelta 1942. Tilaisuus alkaa kahvittelutuokiolla klo 18.00. Elokuvan kohtauksia on kuvattu ainakin Lepsämässä, Vihdin Jokipellossa ja Valkjärvellä. Elokuva perustuu Urho Karhumäen romaaniin Rantasuon sankarit. Urho Karhumäki vaikutti Vihdissä Tervalammella ja saavutti Berliinin olympiakisoissa 1936 taidelajien epiikkakirjallisuussarjassa kultamitalin teoksellaan Avoveteen.
------
Viime talven hämärinä iltoina Lepsämässä katseltiin jo kolme vanhaa kotimaista elokuvaa; Anu ja Mikko (1940), Kuudes käsky (1947) ja Unelma karjamajalla (1940). Lukuisa joukko elokuvan paikallisia avustajia tunnistettiin samoin kuin moni kuvauspaikkakin tuli nähtyä vanhassa ympäristössään. Moni katsoja näki oman äitinsä tanssikohtauksessa Vanha-Klaukan pihapiirissä ja olipa Pauli Mustosen linja-autokin päässyt filmille kavutessaan ylös Seipäänmäen rinnettä. Paljon vanhaa, nyt jo kadonnutta rakennuskantaa oli maisemissa. Rakennukset oli katettu päreillä, saattoipa ladoissa olla olkikattokin. Niin ikään työkoneet olivat hevosvetoisia ja riuska miesvoima oli tarpeen monissa työvaiheissa.
Syitä siihen, että monet elokuvakohtaukset kuvattiin juuri Nurmijärvellä, olivat varmasti Helsingin läheisyys ja Valkjärvelle 1930-luvulla muodostunut elokuvaväen kesähuvilayhteisö. Siellä vietti kesiään mm. ohjaaja Orvo Saarikivi, joka selvästi tunsi seutua kohtaan jonkinlaista lukkarinrakkautta. Lepsämän nuorisoseurantalo Toukola oli vuokrattuna Suomen Filmiteollisuudelle jatkosodan aikana pitkähkön ajan, jolloin tuon ajan näyttelijäjulkkiksilla oli omat nimetyt vaatenaulakkopaikat talon eteisessä. Näyttelijöiden muonitus ja osin majoituskin tapahtui Toukolassa. Osa näyttelijöistä asui kylän lähitaloissa, ja tältä ajalta on Uuno Montosen muistelma Lepsämän kylältä. Hän nimittäin lähti aamulla majapaikastaan kohti nuorisoseurantaloa, mutta epäonnekseen lähti väärään suuntaan tietä pitkin, ja vasta huomattuaan kylän loppuvan havaitsi virheensä. Hän saapui hengästyneenä Toukolaan valitellen myöhästymistään sanoen, että nyt hän kyllä nimeää tämän kylän Eksymän kyläksi. Eksymisen syy oli tietenkin alun perin siinä, että Montonen oli saapunut kylään edellisiltana pimeässä, eikä ollut pannut merkille kaikkia kääntymisiä yökortteeriin mennessään.
Nyt tässä samassa nuorisoseurantalossa esitetään niitä noin 70 vuotta sitten seudulla tehtyjä elokuvia. Tarkoituksena on tunnistaa paikallisia avustajia ja kuvauspaikkoja. Kaikki ammattinäyttelijät ovat kyllä merkityt elokuvien tekijäluetteloon, mutta elokuvissa esiintyy varsin paljon oman kylän väkeä avustajina, joista kohta kukaan ei tunnista ketään. Samoin kohtauksissa tarvittava elokuvarekvisiitta hankittiin kylältä. Näin moni hevonen pääsi ikuistetuksi elokuvaan.
Teksti: Pentti Lahdenvuo
Nurmijärven vanhusneuvosto järjestää perinteisen valtakunnallisen vanhustenviikon Nurmijärven pääjuhlan Klaukkalan kirkossa maanantaina 5.10.2015 klo 13.00 – 15.00. Tämän vuoden teemana on ”Tulevaisuutta rakentamaan”.
Vanhusneuvosto on jälleen onnistunut saamaan vieraita, joilla on tuomisinaan kattavaa ja koskettavaa tietoa ajankohtaisista asioista. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Timo Ajaste tulee kertomaan missä nyt Suomessa mennään näinä vaikeina aikoina. Valtiotieteen tohtorin, dosentti Kimmo Kiljusen puheen aiheena on mm. eläkeläisen toimeentulo, taitettu indeksi sekä asumistuen leikkaukset. Liikuntapäällikkö Antero Lempiö kertoo ajankohtaisista asioista kunnan liikuntatoimessa ja mm. ikäihmisille tärkeistä terveyteen vaikuttavista asioista. Puheiden välillä nautitaan musiikista jota esittävät oopperalaulaja Tuire Grönthal sekä eläkeläisten kuoro.
Tilaisuudessa tarjotaan yleisölle seurakunnan väen keittämät ja S-marketin sekä Uudenmaan Leivän aineellisesti tukemat pullakahvit. Hengen ravinnoksi kahvittamisen jälkeen pidetään halukkaille lyhyt hartaushetki. Tapahtuma tuo hyvin esiin kylän yhteishengen. Moni on pyyteettömästi mukana vanhusten asiassa, mm. Klaukkalan Lions Clubin edustajat, jotka hoitavat rutiinilla liikenteen ohjauksen parkkipaikalla.
Kuljetuksesta vastaa Korsisaari-yhtiöt kuljettamalla puoleen hintaan/suunta linja-autolla ja Kivenkyydillä juhlaan saapuvat. VPL/SHL- asiakkaiden on tilattava kuljetus Korsisaarelta hyvissä ajoin, jotta autoja voidaan varata riittävästi . Tilausta tehtäessä on mainittava vanhustenpäivänjuhla. Matkoja saatetaan joutua yhdistämää, jolloin matka-aika on normaalia pidempi. Näistäkin matkoista asiakas maksaa vain puolet omavastuuosuudesta. Tiedustelut ja tilaukset puh. 09 274 6900.
Ennen juhlaa klo 12.00 alkaen kunnan vanhustyön sosiaalityöntekijä Sari Uotila esittelee kunnan vanhuspalveluja. Nurmijärven seurakunnan johtava diakoni Tero Konttinen esittelee seurakunnan ja diakonian toimintaa. Tule kuuntelemaan miten Kauppakassi-palvelu auttaa ja helpottaa Sinua ruokaostosten teossa. Tehdään yhdessä ikimuistettava juhla!
Vapaa pääsy, tervetuloa!
Lepsämän perinne- ja kyläyhdistys järjestää pyöräretken lauantaina 26.9. 2015 Selin monitoimitalolle (Selintie 529, 03320 Selki) Selin kylätapahtumaan, kekrijuhlaan, jonka aikataulu on klo 12 - 16.
Kekrin jälkeen klo 16 Selin nuorisoseurantalo Seppolassa Seppolantiellä on vanhan tavaran huutokauppa, jonka järjestää selkiläinen Sohvinkulman kauppias. pyöräretkellä pysähdymme Perkolan entisöidyllä päremökillä Gesterbyn vanhan niinipuun luona. Lähtö Lepsämän koululta klo 12.00. Tervetuloa mukaan!
Lepsämän perinne- ja kyläyhdistys
Perjantaina 18.9. klo 17 alkaen talkoot Lepsämän nuorisoseurantalo Toukolassa. Laitetaan yhdessä Toukola juhlakuntoon. Huomenna lauantaina 19.9. Lepsämä-päivä, markkinat 10-14, Reijo Salmisen konsertti ja sunnuntaina 20.9. Syksy soi! - muusikoiden "Ilta Sibeliuksen luona".
Tervetuloa!
- ‹ uudemmat
- 10 / 16
- vanhemmat ›